Käsikirurgisia vaivoja

Rannekanavaoireyhtymä

Rannekanavaoireyhtymä lienee käsikirurgisista vaivoista yleisin. Siinä hermo, joka antaa tuntoaistin peukaloon, etusormeen, keskisormeen sekä osaan nimetöntä, on puristuksissa ranteen alueella. Tuon puristuksissa olevan hermon nimi on nervus medianus eli suomeksi keskihermo. Rannekanavaoireyhtymää kutsutaankin usein myös keskihermon pinteeksi.

Tyypillisimpiä oireita, joita rannekanavaoireyhtymä aiheuttaa ovat puutuminen ja pistely edellä mainituissa sormissa etenkin öisin, kun ranne on tyypillisesti pidempiä aikoja samassa koukistetussa asennossa. Tavallista on, että vaivasta kärsivä herää yöllä kipuun, pistelyyn ja sormien tunnottomuuteen ja että käsien ja sormien ravistelu auttaa pahimpiin oireisiin. Pidemmälle edetessään puutumista voi esiintyä myös päiväsaikaan ja yleisiä oireita provosoivia aktiviteetteja ovat polkupyörällä tai autolla ajaminen ja esimerkiksi kännykän pitäminen pidempiä aikoja korvalla. Hienomotoriikka voi myös heikentyä ja esimerkiksi paidan napittaminen saattaa tuntua vaikealta. Yksi keskihermon haaroista hermottaa peukalon tyven, thenarin, lihaksia, minkä takia oireisiin saattaa kuulua tuon lihasmassan surkastuminen ja esimerkiksi pinsettiotteen heikentyminen.

Hyvin usein vaivan taustalla ei voida osoittaa yksittäistä syytä, mutta joskus esimerkiksi urakkaluontoinen klapitalkoo saattaa toimia laukaisevana tekijänä. Tupakointi, nivelreuma, ranteen vammat, diabetes, hypotyreoosi, raskaus ja lihavuus altistavat rannekanavaoireyhtymälle.

Rannekanavaoireyhtymän hoito kannatta aina aloittaa kajoamattomalla hoidolla eli mahdollisen kättä erityisesti kuormittavan rasituksen välttämisellä ja yölastahoidolla. Yölastan tarkoituksena on tukea rannetta siten, ettei se pääse ääriasentoihin yön aikana. Lastan ei tarvitse olla kireällä, jotta sen kanssa on hyvä nukkua. Jos vaiva ei tällä tavalla noin kuukauden aikana selkeästi helpota, voidaan diagnoosi varmistaa hermoratatutkimuksella ja tarvittaessa sen perusteella suunnitella leikkaushoitoa.

Käden vaivojen haasteena on anatomisten rakenteiden monimutkaisuus ja niiden sijainti hyvin lähekkäin suhteessa toisiinsa. Lisäksi on tavallista, että samassa kädessä on useampi vaiva joko toisistaan riippumattomasti tai toisiinsa liittyen. Käsikirurgin suorittama systemaattinen käden tutkiminen auttaa vaivojen erottamisessa toisistaan sekä niiden hoidossa.

Napsusormi

Napsusormi on hyvin yleinen käsikirurginen vaiva. Sen aiheuttaa sormen koukistajajänteen jännetupin tulehdus, joka ahtauttaa sen. Seuraa noidankehä, jossa ahtaus aiheuttaa verenkierron heikentymistä, mikä aiheuttaa edelleen enemmän ahtautta. Napsusormen nimi juontaa siihen, että ahtautuneen jännetupin läpi liukuva koukistajajänne saattaa napsahtaa sen reunaan sormea avatessa tai koukistaessa. Joskus sormi jää jopa lukkoon siten, että sitä on autettava toisella kädellä. Napsahdus on usein varsin kivulias. Napsusormessa on tyypillisesti arka kohta kämmenpuolella rystysten tasalla. Vaiva on usein rasitusperäinen ja jokin laukaiseva tekijä pystytään usein nimeämään. Vaivalle altistaa diabetes, kihti ja reumasairaudet. Napsusormea tavataan kaikissa sormissa – etenkin peukalossa.

Hoitona ovat lepo, tulehduskipulääke ja tarvittaessa kortisoni-injektio. Mikäli vaiva ei hoidu tai pian uusii konservatiivisesti hoidettuna, voidaan jännetuppi avata kirurgisesti ahtaimmasta kohdasta.

Kirjoittaja on Matti Aronen, käsikirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori. Matilla on vastaanotto Lääkärikeskus Kanalinhelmessä ja hän tekee myös pienkirurgisia toimenpiteitä.