Liikunta ja aivoterveys

Säät ovat tänä talvena vaihdelleet paukkupakkasista pääkallokeleihin ja lenkille lähteminen voi tuntua haastavalta. Liikuntaa ei kuitenkaan kannata laiminlyödä, koska sillä on välittömiä, positiivisia vaikutuksia aivojen toimintaan. Tutkimusten mukaan liikunnalla on vaikutusta jopa muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. 

Alla neurologi Matti Karvosen ajatuksia liikunnan tärkeydestä aivoterveydelle. 

Matti, miksi kannattaa liikkua?

– Liikunnalla on välittömiä vaikutuksia vireystilaan, ja tutkimustiedon valossa sillä on myös merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen, esimerkiksi masennuksen hoidossa. Tutkimusten mukaan erityisesti kestävyysliikunta lisää myös niin sanottua BDNF-nimisen aivojen kasvutekijähormonin pitoisuutta aivoissa. BDNF-hormoni auttaa hermosoluja erilaistumaan, luomaan yhteyksiä ja pysymään hengissä. 

– Aivoissa BDNF on aktiivinen erityisesti muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla, mutta myös laajemmalti keskushermostossa. Siten vaikuttaisi siltä, että ihmisen kannattaa harrastaa kestävyysliikuntaa, jos haluaa ylläpitää aivoterveyttä. Tutkimusnäyttöä löytyy ehkä parhaiten pitkäkestoisesta kestävyysliikunnasta, josta samalla myös sydän- ja verenkiertoelimistö saa parhaan mahdollisen hyödyn. 

Mikä liikuntamuoto on paras?

– Voisi kuvitella, että kaikki kohtuullisesti sykettä nostava ja hengästymistä aiheuttava liikunta on aivoterveydelle hyödyllistä – mutta myös kaikki mielihyvää aikaansaava liikunta on maalaisjärjellä ajateltuna varmasti hyödyllistä, kuten esim. kuntosali- ja voimaharjoittelu, jotka antavat myös hyvän ja reippaan mielen. 

Mitkä lajit eivät tee hyvää aivoille?

– Aivoille ei ole hyväksi lajit, joissa päähän kohdistuu iskuja. Ne ovat haitallisia ja aiheuttavat hermosoluvaurioita. 

 

Neurologi Matti Karvonen on aloittanut vastaanotot Lääkärikeskus Kanalinhelmessä. Neurologi on erikoislääkäri, jonka erikoisosaamisalueita ovat keskushermostoon (aivojen), ääreishermostoon tai lihaksistoon liittyvät oireet, vaivat ja sairaudet.